Juhlistan blogini ensimmäistä
tekstiä kirjoittamalla ylistyksen putkinäöstä. Aina sitä haukutaan, mutta on
sillä paikkansakin. Siinä sielu lepää kun kudon sukkaa tai kitken rikkaruohoja.
Ei lennä ajatus, ei pyöri päässä mikään ylimääräinen. Liekö se sitä
zen-mielentilaa sitten – että on vain, ei menossa minnekään, ei
multisuorittamassa. On vain bambupuikkojen rahina ja vielä yksi silmukka. Tai vielä
yksi rikkaruoho. Ja vielä yksi, vielä yksi.
Seurauksena selkäjumi ja
rauhallinen mieli. Käypäinen vaihtokauppa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti